Vesikasveja

Vesikasvit ovat vesistöihin sopeutuneita kasveja, jotka elävät suurimman osan elämästään vedessä. Ne esiintyvät makeassa vedessä sekä hieman suolaisemmissakin ympäristöissä ja niiden elinympäristöjä ovat järvet, lammet, joet sekä kosteikko- ja suistoalueet. Vesikasvit ovat tärkeä osa vesiekosysteemejä, sillä ne keräävät energiaa auringosta ja linkittyvät veden kiertoon juurillaan sekä lehdillään.

Vesikasvit voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: kelluslehtisiin, vedenalaisiin ja emergenttisiin (osittain vedenpäällä kasvaviin) lajeihin. Kelluslehtiset lehdet kelluvat veden päällä ja juuristo on usein kiinnitty pohjaan; vedenalaiset lajit elävät suurimmaksi osaksi veden alla; emergenttikasvit kasvavat vedenpään yläpuolella, mutta juurensa on kiinnittynyt vedenalaisessa pohjassa. Sopeutukset sisältävät aerenkymän käytön sekä erilaiset valaistuksen ja hapensaannin ratkaisut.

Rooli ekosysteemissä: Vesikasvit toimivat tärkeinä primaarituottajina, tuottavat happea ja tarjoavat suojapaikkoja sekä ravintoa pieneliöille, hyönteisille ja kaloille. Ne voivat hidastaa sedimentin likaantumista ja vaikuttaa veden ravinteiden kiertoon sekä valaistukseen.

Lisääntyminen ja muuntuvuus: Useimmat vesikasvit lisääntyvät sekä suvullisesti kukkien kautta että vegetatiivisesti juurakoiden, pistokkaiden tai ruotujen jakautumisella. Tämän lisäksi niiden nopea kasvu ja leviämisnopeus voivat lisätä vedenpinnan läheisten lajien määrää.

Käyttö ja suojelu: Vesikasveja kasvatetaan koriste- ja akvaariokäytössä sekä käytetään kosteikkojen palautus- ja vedenpuhdistushankkeissa. Ne voivat toimia vesistöjen tilan bioindikaattoreina ja niitä suojellaan sekä suojelu- että ympäristöhoitotoimenpitein, koska niiden monimuotoisuus heikkenee rehevöitymisen ja vedenlaadun heikkenemisen myötä.