Vesihuoltostandardit

Vesihuoltostandardit ovat vesihuoltosektorin toiminnan laadun ja turvallisuuden varmistavia vaatimuksia sekä ohjeistuksia, jotka koskevat juomaveden tuottamista, vedenjakelua, jätevesi- ja hulevesijärjestelmien suunnittelua ja kunnossapitoa sekä näihin liittyvää raportointia. Ne kattavat juomaveden laatukriteerit, jakeluverkoston tekniset vaatimukset sekä jäte- ja hulevesien käsittelyn ja ympäristövaikutukset.

Vesihuoltostandardit muodostuvat sekä kansallisesta lainsäädännöstä että EU-direktiiveistä. Juomaveden laatua säätelee EU:n juomaveden direktiivi sekä vesienhoito-direktiivi; Suomessa nämä siirtyvät osaksi kansallista vesihuoltolainsäädäntöä. Kansainvälisiä ja eurooppalaisia standardeja toteutetaan usein EN- ja ISO-standardeina, joita Suomen Standardointielin SFS julkaisee suomalaisina versioina.

Valvonta ja noudattaminen tapahtuvat pääosin kunnissa ja vesihuoltoviranomaisissa sekä valvovien viranomaisten kautta; THL seuraa juomaveden terveydellisiä raja-arvoja ja tarkastelee toimialan terveydellistä turvallisuutta, kun taas SYKE seuraa vesistöjen tilaa ja ympäristövaikutuksia. Standardien toteuttaminen edellyttää sekä teknistä laadunvarmistusta että operatiivista hallintaa, kuten mittaus- ja raportointikäytäntöjä sekä tiedonhallintaa.

Keskeisiä osa-alueita ovat juomaveden laadunvalvonta (mikrobiologiset ja kemialliset pitoisuudet, vedenkäsittely ja desinfiointi), vesijohtoverkostojen suunnittelu, materiaalit ja kunnossapito sekä vesien käsittely ja puhdistusvaatimukset. Lisäksi huomioidaan mittaus-, laskutus- ja tiedonhallintakäytännöt sekä älykkäät mittausmenetelmät ja tiedonvaihto asiakkaiden kanssa.

Kansainvälinen ja kehitys: Suomi osallistuu eurooppalaiseen standardointiin; useimmat vesihuoltostandardit ovat EN- ja ISO-standardeja, jotka räätälöidään suomalaisiksi SFS-standardeiksi. Standardit päivitetään säännöllisesti vastaamaan teknistä kehitystä sekä ympäristö- ja terveyskriteerejä.