Verisuoniverkoston

Verisuoniverkosto, tai verisuonisto, viittaa elimistön laajaan ja haarautuvaan verisuonten verkostoon, jonka tehtävänä on kuljettaa verta kaikkialle kehoon. Siihen kuuluvat valtimot, laskimot ja hiussuonet sekä näiden haarat ja liittymät. Verenkierto jaetaan suureen verenkiertoon (systemaattinen kierto) sekä keuhkoverenkierrokseen (pulmonaarinen kierto). Näiden verkostojen kautta kudokset saavat happea ja ravinteita, kun taas elimistö poistaa hiilidioksidia ja muita aineenvaihduntatuotteita.

Verisuonten seinät ovat käytännössä kolmikerroksiset: tunica intima, tunica media ja tunica externa (adventitia). Hiussuonet ovat erityisen ohuita ja niiden endoteeli mahdollistaa kaasujen, nesteiden ja aineiden vaihdon kudosten välillä. Kapillaariverkosto muodostaa kudosten mikrokäytävät, joissa tapahtuu tärkein kudosten ainevaihto.

Verisuoniston toimintaa säätävät useat mekanismit, mukaan lukien endoteelin vapauttamat aineet ja sileiden lihassyiden vasomotorinen kontrolli. Autoregulointi sekä hermostollinen ja hormonaalinen säätely mahdollistavat verenvirtauksen paikallisen muokkauksen kudosten tarpeiden mukaan. Verisuoniston plastisuus ilmenee angiogeneesissa ja remodelloinnissa, jotka ovat tärkeitä kehityksessä, kudosparantumisessa ja erilaisten sairauksien yhteydessä.

Sairauksissa kuten ateroskleroosi, hypertension ja tromboosi verisuonisto voi vaurioitua tai tukkeutuia. Diagnostiikassa ja hoidossa käytetään muun muassa angiografiaa, Doppler-ultraääntä sekä erilaista kuvantamismenetelmää. Verisuoniverkosto on dynaaminen ja sopeutuu sekä fyysiseen harjoitteluun että tilapäisiin vaurioihin.