Verinäytettä

Verinäyte on verestä otettu näyte, jota käytetään laboratorioanalyyseihin sekä kliinisen hoidon tukena. Näyte voi olla laskimoverinäyte (otettu laskimosta) tai kapillaarinäyte (esim. sormenpäästä); harvoin kyseessä on arteriaveri. Näytteen koostumus riippuu siitä, halutaanko analysoida plasmaa vai seerumia. Antikoagulantti estää hyytymistä ja muodostaa plasman, kun taas näyte, josta annetaan hyytyä, johtaa seerumin muodostumiseen.

Keräysmenetelmät ja henkilökunta: Laskimoverinäyte otetaan yleensä aseptisin menetelmin laskimosta, usein kyynärpääseudulla. Kapillaarinäytteet sopivat pienempiin määriin sekä lasten ja kiireellisten testien yhteydessä. Näytteiden otossa pyritään minimoimaan potilaan rasitus sekä varmistamaan oikea näytemäärä ja oikea etiketti.

Käsittely ja säilytys: Näyte merkitään, suljetaan asianmukaisesti ja kuljetetaan laboratorioon. Plasman tai seerumin erottaminen tapahtuu usein sentrifugoinnilla. Säilytyksen ehtojen mukaan plasma- ja seeruminäytteet voivat pitää 2–8 °C lyhytaikaisesti; pidempiaikaisessa säilytyksessä voidaan käyttää -20 °C tai -80 °C:ta. Joidenkin analyysien osalta näyte on tutkittava nopeasti, jotta muuttumattomuus säilyy.

Laadunvalvonta ja rajoitteet: Preanalyyttiset tekijät, kuten ruokailu, lääkitys, liikunta tai infektiot, sekä näytteen käsittely voivat vaikuttaa tuloksiin. Hemolyysi, riittämätön määrä tai näytteen kontaminaatio voivat heikentää tulosten luotettavuutta.

Käyttötarkoitukset: Verinäytteet tukevat diagnooseja, hoidon suunnittelua ja seurantaa sekä lääketutkimusta. Niillä voidaan myös tehdä verikaasujen, molekyylitutkimusten ja verenosien analyysiä kliinisessä laboratoriossa.