Vektorimääriä

Vektorimäärät ovat matemaattisia objekteja, joilla on sekä suuruus että suunta. Toisin kuin skalaarimäärät, jotka määritellään vain suuruudella (esim. lämpötila tai massa), vektorimäärät tarvitsevat molemmat tiedot täydelliseen kuvaukseen. Tyypillisiä esimerkkejä vektorimääristä ovat nopeus, voima ja siirtymä. Nopeus kuvaa, kuinka nopeasti kappale liikkuu ja mihin suuntaan, kun taas pelkkä nopeus (skalaari) kertoo vain liikkumisnopeuden.

Vektoreita voidaan esittää graafisesti nuolina, joiden pituus vastaa määrän suuruutta ja jotka osoittavat määrän suuntaan. Numeerisesti vektoreita kuvataan usein koordinaatiston avulla, esimerkiksi kaksiulotteisessa tasossa vektori voidaan esittää muodossa (x, y), missä x ja y ovat sen komponentit eri akseleilla. Kolmiulotteisessa avaruudessa esitys on vastaavasti (x, y, z). Vektoreiden yhteen- ja vähennyslaskut sekä skalaarilla kertominen noudattavat tiettyjä sääntöjä, jotka ottavat huomioon sekä suuruuden että suunnan. Näiden laskutoimitusten avulla voidaan ratkaista monimutkaisempia fysikaalisia ongelmia, joissa useampi vektori vaikuttaa samanaikaisesti. Vektorimääriä käytetään laajasti fysiikassa, insinööritieteissä, tietokonegrafiikassa ja muilla tieteenaloilla.