Vehnästä

Vehnä on yksi maailman tärkeimmistä viljelykasveista, ja sen jyvistä valmistetaan suurin osa jauhoista käytetyistä elintarvikkeista. Yleisimmin kaupasta saatava jauho perustuu tavalliseen vehnään (Triticum aestivum). Vehnäjauhoja käytetään leipien, pullien, pizzapohjien sekä erilaisten leivonnaisten ja pastojen valmistukseen. Vehnästä valmistetut jauhot voivat olla valkoisia tai täysjyväisiä riippuen siitä, käsitelläänkö jyviä kuoret mukaan vai ei.

Gluteeni on vehnän proteiinien muodostama rakenneaines, joka antaa taikinalle sitkon ja mahdollistaa kohotuksen sekä kevyen, rakenteen säilyttävän lopputuloksen. Eri lajikkeiden gluteenipitoisuus vaihtelee, mikä vaikuttaa muun muassa taikinan käsiteltävyyteen ja lopputuotteen rakenteeseen.

Viljely ja tuotanto: Vehnä on vuosikasvi, jonka sato riippuu ilmastosta, maaperästä ja viljelymenetelmistä. Se kasvaa yleisesti lämpimissä ja valoisissa olosuhteissa ja vaatii säännöllistä kastelua ja hoitoa. Vehnä kasvatetaan sekä kevät- että talviviljelynä riippuen alueesta ja kasvukaudesta. Korjuun jälkeen jyvät puhdistetaan ja jauhetaan, jolloin syntyvät jauhot ja erilaiset jauhoseokset.

Ravinto ja käyttö: Vehnäjauhot tarjoavat energiaa, proteiinia ja kivennäisaineita. Täysjyvävehnä sisältää enemmän kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita kuin valkoinen jauho, koska se sisältää jyvän kuoret ja idun. Vehnä on perinteisesti ollut keskeinen ravinnon lähde monissa kulttuureissa.

Historia ja merkitys: Vehnä on sinänsä muinainen viljelykasvi, jonka jalostus ja kaupallisuus ovat muokanneet ruokakulttuureja globaalisti. Suomessa vehnä on perinteisesti tärkeä vilja sekä elintarviketeollisuudessa että kotitalouksien keittiöissä.