Vastinkromosomit

Vastinkromosomit ovat diploidisen eliön kromosomiparin osia, joissa samaa geenirakennetta oleva perusperiaate on järjestetty samoin genomissa. Jokaisesta vanhemmasta peritty kromosomi vastaa parikseen; ne ovat yleensä samankokoisia, niillä on samanmoinen sentromeeripaikka ja samanlainen värjäytyminen. Ne kantavat samoja geenejä samoilla loci-paikoilla, mutta voivat sisältää erilaisia alleeleja.

Meiosissa vastinkromosomit pariutuvat, jolloin ne muodostavat tetraadin. Parinpuutuminen mahdollistaa crossing-overin eli geneettisen rekombinaation, jossa suvaitseettujen kromatidien homologiset alueet vaihtavat geneettistä materiaaliaan. Tämä lisää perinnöllistä monimuotoisuutta ja vaikuttaa yksilöiden genotyyppiseen ja fenotyyppiseen vaihteluun. Vastinkromosomit säilyttävät geneettisen informaation koordinoidusti, vaikka yksittäisten alleelien perintö voi vaihdella.

Ihmisen tapauksessa on 23 kromosomiparia: 22 autosomiparia, jotka ovat vastinkromosomeja, sekä pari sukupuolikromosomeja. Naisilla X-X ovat vastinkromosomit, miehillä X ja Y ovat pääosin epäyhteensopivia, niillä on pienet yhteensopivat alueet (pseudoautosaaliset alueet). Mitoosissa vastinkromosomit eivät yleensä pariudu vaan sisar kromatiditjakautuvat, kun taas meioosin aikana ne eriytyvät mimmaisesti.

Vastinkromosomit ovat keskeisiä periytyvyydessä, geneettisessä kartoituksessa ja kromosomien rakenteen sekä toiminnan ymmärtämisessä. Kantasolu- ja kromosomitutkimuksissa niiden läsnäolo ja rakenne ovat keskeisiä huomioitavia seikkoja.