Vastaajakuormitus

Vastaajakuormitus tarkoittaa vastaajien kokeman resurssien käytön rasitusta, kun he osallistuvat tiedonkeruuseen kuten kyselyihin, haastatteluihin tai kokeisiin. Se voi ilmetä ajankäytön tarpeena, kognitiivisena ponnisteluna, emotionaalisena rasituksena tai teknisistä esteistä johtuvana vaivana.

Keskeisiä tekijöitä ovat kyselyn pituus ja monimutkaisuus, epäselvä sanallinen ilmaisu, toistuvuus tai sensitiivisten aiheiden käsittely sekä käyttöliittymän tai palvelukanavien huono käytettävyys. Myös taustatekijät, kuten vastaajan aikataulu tai kieliopilliset vaikeudet, voivat lisätä kuormitusta.

Vastaajakuormitus voi heikentää vastausprosessia: vastausaktiivisuus ja vastauksen laatu voivat heikentyä, jokin osa kysymyksistä jätetään vastaamatta tai vastaukset kuvataan satisficing-tyyliin. Korkea kuormitus voi lisätä keskeytyksiä ja pienentää vastausaktiivisuutta.

Vähentäminen toteutetaan kyselytutkimuksen suunnittelussa: lyhentäminen, selkeä kieli, looginen rakenne, ohjeet ja ennakkoedustukset, progress bar, skip-logiikan käyttö, responsiivinen ja saavutettava käyttöliittymä sekä vaihtoehtoiset vastaus- tai modaliteettivaihtoehdot. A/B-testaus ja kognitiiviset haastattelut voivat paljastaa ongelmakohtia.

Vastaajakuormituksen mittaaminen voi sisältää subjektiivisia arvioita, kuten kuinka raskaksi kysely koettiin, sekä objektiivisia mittareita kuten vastaamiseen käytetty aika tai keskeytykset. Eettisesti ja tutkimuksen laadun kannalta kuormituksen minimointi on tärkeää, erityisesti vaikeasti tavoitettujen tai haavoittuvien ryhmien kanssa.

---