Varhaismodernilla

Varhaismodernilla viittaa historiankirjoituksessa aikakauteen, joka sijoittuu yleisesti noin 1500-luvulta 18. tai 19. vuosisadan alkuun. Rajat ja tarkat vuodet vaihtelevat alueittain; esimerkiksi Euroopassa kesto ja merkitykset painottuvat uskonnollisiin, poliittisiin ja taloudellisiin muutoksiin.

Keskeisiä piirteitä ovat valtiollisen keskittämisen vahvistuminen, uskonpuhdistus ja kirkon uudelleenjärjestelyt sekä hallinnon ja oikeudellisen järjestelmän muutos. Tieteellinen vallankumous, tutkimus- ja tiedonlevittäminen sekä kirjapainoteknologian leviäminen muovasivat maailmankuvaa. Kaupankäynnin ja käsityöläistalouden merkantilistiset piirteet, kaupungistuminen sekä uusien hallintomuotojen kehitys olivat tyypillisiä piirteitä. Varhaismodernin ajan kulttuuri ja arki heijastelivat sekä vanhojen yhteiskuntaluokkien rakenteita että varhaisia moderneja kehityssuuntia.

Suomen kontekstissa varhaismodernin aika ulottui pääasiassa Ruotsin valtakunnan aikaan; 1809-luvulla Suomi siirtyi Venäjän suuriruhtinaskuntaan, mikä merkitsi siirtymää kohti modernimpia järjestelmiä. Uskonnolliset uudistukset ja seurakuntien asema muovasivat yhteiskuntaa, ja Turun akatemia (perustettu 1640) oli keskeinen koulu- ja tutkimuslaitos. Suuria sotia ja kriisejä, kuten Suuri pohjan sota 1700-luvulla, vaikutti väestöön ja talouteen.

Periodisoinnin rajat ovat kiistanalaisia: jotkut rajaavat varhaismodernin ajan 1500–1700-luvuille, toiset ulottavat sen 1800-luvun alkuun. Tämä heijastuu sekä alueellisessa että kansainvälisessä historiankäytössä.