hallintomuotojen

Hallintomuotojen käsite kuvaa, miten valta jakautuu valtiossa, miten hallitus muodostuu ja millaiset oikeudet kansalaisilla on. Hallintomuoto määrittää, kuka tekee päätökset, miten valta siirtyy ja miten vastuu jakautuu.

Yleisimmät jaottelut perustuvat valtionpäämiehen asemaan sekä vallan jakautumiseen. Monarkiassa valtionpäämies on kuningas tai keisari, mutta todellinen päätöksenteko toteutuu usein perustuslakien ja parlamentaarisen järjestelmän puitteissa. Tasavallassa valtionpäämies on presidentti tai vastaava, ja valta jakautuu tyypillisesti lainsäädäntövallan, toimeenpanon ja tuomioistuinkunnan kesken.

Toinen keskeinen jaottelu liittyy hallitusmuotoon. Parlamentaarisessa järjestelmässä hallitus vastaa eduskunnalle ja säilyttää luottamuksensa perusteella; presidentillinen järjestelmä antaa vahvan presidentin, jonka valta ulottuu sekä ulkopolitiikkaan että osittain kotimaan asioihin. Semi-presidentialistisessa järjestelmässä sekä presidentillä että parlamentilla on merkittävä rooli, ja vallan tasapaino on monimutkainen.

Demokratia-, autoritarismi- ja totalitarismi-skeemassa hallintomuodot erottuvat osallistumis- ja oikeusvaltioperiaatteiden mukaan: demokratia perustuu kansan tai sen edustajien päätöksentekoon, oikeusvaltioperiaatteisiin ja kilpailuun. Autoritaarisissa ja totalitaristisissa järjestelmissä valta keskittyy pienelle ryhmälle tai yhdelle johtajalle ilman täysimääräistä kansanvaltaista osallistumista.

Esimerkkeinä ovat perustuslailliset monarkiat sekä erilaiset tasavallat ja presidenttijohtoiset järjestelmät. Hallintomuotojen kirjo heijastelee kunkin valtion historiallista kehitystä sekä oikeudellista rakennetta.