Valaistusta

Valaistus, eli valojen tuottama näkyvyys ja tunnelma tilassa, käsittää sekä luonnollisen päivänvalon että keinovalon suunnittelun ja hallinnan. Se ulottuu suunnittelusta toteutukseen ja mittauksiin, ja sitä tarkastellaan sekä toiminnallisesti että visuaalisesti.

Keskeisiä ominaisuuksia ovat valaistuksen määrä, laatu ja jakautuminen tilaan. Määrä kuvaa illuminanssia lux-yksiköissä. Laatu koostuu värilämpötilasta (kelvin) ja värintoistoindeksistä (CRI). Jakautuminen vaikuttaa kontrasteihin, häikäisyyn ja tilan tunteeseen; näitä säätelee sekä suunnittelu että mahdolliset standardit.

Valaistussuunnittelussa huomioidaan tilan käyttötarkoitus, koko ja muoto sekä käyttäjien tarpeet. Tavoitteina ovat näkyvyys, turvallisuus, viihtyvyys ja energiatehokkuus. Nykyään korostuu älykäs ja ohjattava valaistus, jolla voidaan säästää energiaa sekä säätää tilojen tunnelmaa ja toimivuutta reaaliaikaisesti.

Valaistusta sovelletaan arkkitehtuurissa ja kaupunkisuunnittelussa sekä sisätiloissa, työympäristöissä, näyttelyissä ja esitystekniikassa. Oikein suunniteltu valaistus tukee tilan luonnetta, helpottaa toimintaa ja parantaa havaitsemista eri käyttäjäryhmien tarpeiden mukaan.

Standardit ja ohjeet määrittelevät esimerkiksi suositeltuja lux-arvoja eri tilakategorioissa, värintoiston vaatimuksia ja häikäisyn välttämistä. Kansainväliset ja kansalliset käytännöt ohjaavat valaistuksen suunnittelua ja toteutusta turvallisesti ja tehokkaasti.