UudenSeelannin

UudenSeelannin on Tyynellämerellä sijaitseva saarivaltio. Se koostuu kahdesta suuresta saarestaan, Pohjois- ja Eteläsaaresta, sekä lukuisista pienemmistä saarista. Maa sijaitsee Australian koillispuolella Tasmanianmeren ja Tyynenmeren väliin. Pääkaupunki on Wellington ja suurin kaupunki Auckland. Viralliset kielet ovat englanti, maori ja viittomakieli (New Zealand Sign Language). Väestö on noin 5,2 miljoonaa.

UudenSeelannin on konstitutiokuningaskunta ja edustuksellinen demokratia. Kuningas Charles III on valtionpäämies, jota edustaa kuvernööri. Parlamentti on yksikamarinen ja koostuu noin 120 kansanedustajasta. Vaaleissa käytetään monipuolisen edustavuuden järjestelmää (mixed-member proportional representation, MMP). Hallitus muodostetaan suurimman puolueen tai koalition toimesta; pääministeri on hallituksen johtaja.

Maantieteellisesti maa vaihtelee rannikkoseuduista ja vuoristoisista alueista. Pohjoissaarella on geotermisiä alueita ja tulivuoria sekä vehreitä laaksoja, Eteläsaarella kohoaa Southern Alps -vuoristo ja lukuisat jäätikköalueet. Talous on kehittynyt markkinatalous; suurin osa BKT:stä muodostuu palveluista. Vientiin kuuluvat maito- ja lihatuotteet, elintarvikkeet sekä matkailu. Valuutta on NZD (New Zealand dollar).

Historia ja kulttuuri: Ennen eurooppalaista kontaktia saaret olivat Māori-kansan asuttamia. Vuonna 1840 solmittu Waitangi-sopimus muodosti kolonialismin yhteisön pohjan. Nykymaailmassa UudenSeelannin monikulttuurinen yhteiskunta huomioi sekä Māori- että eurooppalaiset vaikutteet, ja kieli- sekä kulttuuriperinnöt ovat näkyvä osa arkea, koulutusta ja politiikkaa. Maata tunnetaan myös elokuvasta, urheilusta ja luonnonkauniista maisemista.