UVdesinfiointi

UV-desinfiointi on fysikaalinen desinfiointimenetelmä, jossa ultraviolettisäteilyä käytetään mikrobien inaktivoimiseen. Yleisimmän UV-C-säteilyn aallonpituudet ovat noin 200–280 nm. UV-C aiheuttaa mikro-organismien DNA- tai RNA-rakenteen vaurioitumisen, minkä seurauksena niillä ei ole mahdollisuutta replikoitua ja ne kuolevat.

Teknologialtaan järjestelmät voivat perustua UV-C-lamppuihin, UV-C-LED-ratkaisuihin tai näiden yhdistelmiin. Perinteisesti käytetään UV-C-lamppuja, joiden voimakkuus ja säteen peitto vaikuttavat desinfioinnin tehokkuuteen. Säteilyannos mitataan usein millijouleina per neliösenttimetri (mJ/cm2), ja automaattiset järjestelmät säätävät annostusta olosuhteiden mukaan.

Sovellukset kattavat juomaveden sekä jäteveden desinfioinnin, ilman- ja jäähdytysvesijärjestelmien desinfioinnin sekä pintojen desinfioinnin elintarviketeollisuudessa ja terveydenhuollossa. UV-desinfiointi tuottaa nopeasti tuloksen ilman kemiallisia jäämiä eikä vaikuta veden tai ilman koostumukseen.

Se on hyödyllinen lisä desinfektioon, mutta sillä on rajoitukset: se ei jätä pysyvää residuumia eikä toimi hyvin samean veden tai suoja-alueiden läpi. Varjoalueet, biofilmin peitossa olevat pinnat ja korkea turbidity heikentävät tehoa. Lisäksi joillakin mikro-organismeilla vaaditaan suurempia annoksia.

Turvallisuus ja ylläpito: UV-säteily on haitallista iholle ja silmille, joten järjestelmien on oltava kokonaan suojattuja ja varustettu turvaominaisuuksilla, kuten hätäpysäytyksellä. Lamput ja LED-moduulit menettävät tehoa ajan myötä, joten säännöllinen vaihtaminen sekä puhdistus ja kalibrointi ovat välttämäisiä.