Tuotantoonmenoja

Tuotantoonmenoja ovat kustannukset, jotka syntyvät tuotteen tai palvelun valmistuksessa. Ne kattavat sekä suorat kustannukset, kuten materiaalit ja työ, että valmistukseen liittyvät epäsuorat menot, jotka kohdistuvat tuotantoprosessiin. Kirjanpidossa tuotantoonmenot vaikuttavat sekä varaston arvoon että lopulliseen tulokseen.

Pääasialliset koostumukset ovat suorat materiaalit, suora työ ja valmistusyleiskustannukset. Esimerkkejä ovat raaka-aineet, tuotantotyön palkat, energiamenot, koneiden huolto ja poisto, vuokrat, laadunvarmistus sekä muut tuotantoon liittyvät palvelut. Yleiskustannukset jaetaan usein muuttuvaan ja kiinteään sekä kohdistetaan tuotteisiin kustannuslaskentamenetelmällä.

Kustannuslaskennassa tuotantoonmenoja tarkastellaan tyypillisesti prime costina (suorat materiaalit ja suora työ) sekä conversion costina (suora työ ja valmistusyleiskustannukset). Toteuttavaksi voidaan käyttää erilaisia laskentamenetelmiä, kuten kokonaiskustannuslaskentaa (absorption costing), muuttuvaa kustannuslaskentaa sekä toimialakohtaisia menetelmiä kuten toimintolähtöistä kustannuslaskentaa (ABC).

Tilinpidossa tuotantoonmenoja käsitellään osana varastokustannuksia. Varastoitujen tuotteiden arvo muodostuu sekä hankinnasta että tuotannosta syntyneistä kuluista, ja kun tuotteet myydään, nämä kustannukset siirtyvät tuloslaskelmaan kustannuksina myytyinä.

Merkitys: tuotantoonmenot vaikuttavat hinnoitteluun, kannattavuuteen ja kapasiteetin suunnitteluun. Eri laskentamenetelmät antavat erilaisia näkemyksiä kustannusten kohdistamisesta ja päätöksenteosta.