Yleiskustannukset

Yleiskustannukset ovat kustannuksia, joita ei voida suoraan kohdistaa yksittäiseen kustannusobjektiin, kuten tuotteeseen, projektiin tai asiakkuuteen. Ne syntyvät yrityksen yleisestä toiminnasta ja tukevat koko organisaation toimintaa. Suorat kustannukset sen sijaan voidaan kohdistaa suoraan tiettyyn tuotantoprosessiin. Esimerkkejä yleiskustannuksista ovat hallintokustannukset, tilojen vuokra ja kunnossapito, sähkön ja lämmityksen yleiskulut, tietohallinto, kirjanpito, markkinoinnin yleiset kulut sekä vakuutukset ja poistot yhteisistä käyttöomaisuuseristä.

Kustannukset voidaan luokitella kiinteiksi, muuttuviksi ja semi-muuttuviksi yleiskustannuksiksi. Kiinteät yleiskustannukset pysyvät suurin piirtein samoina tuotannosta riippumatta (esim. vuokra, hallinnon palkat). Muuttuvat yleiskustannukset vaihtelevat tuotannon tai toimintojen volyymin mukaan (esim. energiakulut). Semi-muuttuvat kustannukset sisältävät sekä kiinteän että muuttuvan osan. Kohdistaminen eli kustannusten liittäminen tuotteisiin tai palveluihin käyttää yleensä kustannusajureita kuten tilojen pinta-alaa, käytettyä tuntimäärää tai tuotettujen yksiköiden määrää.

Kustannusten kohdistaminen voidaan toteuttaa usealla tavalla. Yleiskustannukset voidaan sisällyttää tuotteen kustannuksiin jakamalla kokonaisyleiskustannukset tuotteen määrällä tai hyödyntämällä katetuottajaperusteista laskentaa. Yleiskustannusten kattaminen voidaan toteuttaa perinteisellä absorptiolaskentalla tai kehittyneemmin toimintoperusteisella kustannuslaskennalla (ABC), jossa kustannukset kohdistetaan konkreettisiin aktiviteetteihin.

Budjetoinnissa yleiskustannukset suunnitellaan etukäteen ja seurataan säännöllisesti. Hallinnon ja toiminnanohjauksen kustannusten hallinta parantaa kustannustehokkuutta ja vaikuttaa hinnoitteluun sekä päätöksentekoon. Ulkoisessa tilinpidossa yleiskustannukset näkyvät osana varastojen ja projektien kustannuksia, kun ne kohdistetaan oikein tuotekohtaisesti.