Tulosmittareiden

Tulosmittareiden teoreettinen käsite viittaa mittareihin, jotka osoittavat ohjelman tai politiikan vaikutuksia tai lopullisia tuloksia. Ne ovat osa tuloksellisuutta kuvaavaa kehystä ja keskittyvät muutoksiin, jotka voidaan attribuoida toimenpiteisiin, eivät niinkään niissä tuotettuihin väliaikaisiin tuotoksiin.

Tulosmittareiden tarkoituksena on seurata edistystä kohti asetettuja tavoitteita, tukea päätöksentekoa sekä parantaa tilivelvyyttä ja oppimista. Ne mittaavat usein muutoksia osaamisessa, käyttäytymisessä, kohtaanto-oloissa tai yhteiskunnallisissa oloissa, jotka ovat seurausta ohjelmasta tai toiminnasta.

Kehittäminen ja ominaisuudet: Tulosmittarit valitaan ohjelman suunnitteluvaiheessa tulossuunnitelmasta (logframe) ja ne tulisi asettaa SMART-periaatteiden mukaisesti (tarkat, mitattavat, saavutettavissa, relevantit, aikataulutetut). Peruslinjaus sisältää lähtötiedot, tavoitteet ja tiedonlähteet sekä tiedonkeruun tiheyden.

Tyypit ja suhteet: Yleensä erotetaan tuotokset (outputs), tulokset (outcomes) ja vaikutukset (impacts). Tulosmittarit mittaavat usein tulosten väliaikaisia tai keskivaikutuksia ja suhteutuvat pidemmän aikavälin vaikutuksiin. Esimerkkejä: terveyden parantuminen, koulumenestyksen kasvu tai osallistujien tulonmuutokset.

Datan keruu ja analyysi: Tietoa kerätään esimerkiksi kyselyistä, hallintotiedoista, ohjelmatiedoista tai laadullisista tutkimuksista. Muutosten arvioinnissa voidaan käyttää ennen–jälkeen-tutkimuksia, tilastollisia malleja tai vaikutusvertailuja osoittamaan osuutta ohjelman vaikutuksesta.

Rajoitteet: Tulosmittareiden tulkintaa voi rajoittaa todistuksen vaikeus, syiden ja seurausten erottaminen sekä aikaviiveet.

Lisätietoisia käsitteitä ovat M&E (monitorointi ja arviointi), tuloksista johtaminen ja logframe-menetelmät.