Tulokaslaji

Tulokaslaji, tai vieraslaji, on laji, joka on levinnyt luonnollisen elinympäristönsä ulkopuolelle sen synnyinseudusta tahattomasti tai tarkoituksella. Tulokaslajit voivat olla eläimiä, kasveja tai mikrobilajeja, ja niiden perustettua populaation ne voivat aiheuttaa ekosysteemimuutoksia, syrjäyttää kotoperäisiä lajeja, muuttaa elinympäristöjä sekä aiheuttaa taloudellisia tai terveyteen liittyviä haittoja.

Leviäminen tapahtuu usein ihmistoiminnan kautta, esimerkiksi kaupankäynnin, tavara- ja alusten kyllästyksen, kasvien siirron, lemmikkien vapauttamisen tai kalatalouden sivutuotteiden kautta. Vaikutukset voivat olla moninaisia: kotoperäisten lajien väheneminen tai häiriintyminen, elinympäristöjen rakennemuutokset, uudet taudinsito- ja kilpailutilanteet sekä taloudelliset tappiot esimerkiksi maataloudessa, metsätaloudessa tai infrastruktuurissa.

Hallinta perustuu ennaltaehkäisyyn, varhaiseen havaitsemiseen ja nopeaan reagointiin sekä vahvoihin haitallisten lajien hallintatoimiin. Tasonaan on myös yleisön tietoisuuden lisääminen sekä seurantajärjestelmien kehittäminen. Kansainvälisesti ja EU-tasolla säädökset korostavat ennaltaehkäisyä, hallintaa ja palauttamistoimia sekä rajoituksia vieraiden lajien luontaantulolle.

Esimerkkejä tunnetuista tulokaslajeista ovat esimerkiksi zebra mussel Dreissena polymorpha (italiaanojen vedenlaatuun vaikuttava kotoperäisestä poikkeava simpukka), Pacifastacus leniusculus (signaalimustekala-rapu), Neovison vison (amerikanminkki), Fallopia japonica (keltavuokko, japanilainen köynnös), Heracleum mantegazzianum (inhimillisen kanto- ja terveysriskin aiheuttava jättivyörapu) ja Myocastor coypus (nutria). Nämä lajiesimerkit havainnollistavat tulokaslajien potentiaalia vaikuttaa sekä luonnon monimuotoisuuteen että ihmisyhteiskunnan alaan.