Tulehdukset

Tulehdukset ovat kudostason reaktioita, joita immuunijärjestelmä käynnistää vaurion, infektion tai ärsykkeen seurauksena. Niiden tarkoitus on torjua vaurioituneen kudoksen vaaroja ja aloittaa paraneminen. Tulehdus voi olla akuutti (lyhytaikainen) tai krooninen (pidempiaikainen). Tyypillisiä oireita ovat punoitus, lämpö, turvotus, kipu ja toiminnan rajoittuminen, ja ne voivat olla paikallisia tai yleisoireisia.

Syy ja luonne vaihtelevat. Tulehduksia aiheuttavat yleisesti infektiot (bakteerit, viruset, sienet), kudosvauriot, autoimmuunit ja tulehdukselliset sairaudet, allergiset reaktiot, sekä ympäristön ärsykkeet tai myrkylliset aineet. Akuutti tulehdus reagoi nopeasti ja yleensä paranee, kun ärsyke tai infektion poistuu. Pitkäaikainen tai toistuva tulehdus voi kuitenkin johtaa kudosvaurioihin ja arpeutumiseen sekä lisää riskiä sairauden kehittymiselle.

Diagnoosi perustuu potilaan historiaan, kliiniseen tutkimukseen sekä tukevien tutkimuksien käyttöön. Laboratorio‑ ja kuvantamistutkimukset (esimerkiksi veriarvot kuten CRP, valkosolujen määrän muutokset, ja tarvittaessa kuvantaminen tai tulehduksen näytteiden tutkiminen) auttavat määrittämään kyseessä olevan tulehduksen luonteen ja mahdollisen taustalla olevan syyn. Erilaiset tulehdusta lievittävät hoitomuodot kohdistuvat ensisijaisesti taustalla olevaan syyhyn.

Hoito vaihtelee riippuen syystä: akuutissa tulehduksessa usein käytetään lepoa, kipu- ja tulehduskipulääkkeitä; jos taustalla on infektio, annetaan asianmukaiset antibiootit tai antiviraalit; autoimmuunisissa ja pitkäaikaisissa tapauksissa saatetaan käyttää immunosuppressiivisia tai biolääkkeitä sekä mahdollisesti kortikosteroideja. Ennaltaehkäisy keskittyy riskitekijöiden välttämiseen, hyvään infektiontorjuntaan ja kroonisten tulehdustilojen hallintaan. Tulehduksia voidaan hallita hyvin monissa tapauksissa, mutta joissakin ne voivat johtaa pitkäaikaiseen kudosvaurioon.