Transitiivisen

Transitiivinen (transitive) on kieliopillinen termi, jolla kuvataan verbsien ominaisuutta, jossa toiminnan kohde eli objektiksi oleva nimisana voidaan tai useimmiten täytyy olla mukana lauseessa. Suomen kielessä transitiivinen verbi vaatii tai soveltuu käytettäväksi suoran objektin kanssa, kun taas intransitiivinen verbi ei ota suoraa objektia.

Transitiivisen adjektiivin muodosta riippuu, miten sana taipuu lauseessa. Transitiivisen on genetiivissä yksikkömuodossa oleva muoto, jota käytetään ilmaisuissa kuten transitiivisen verbin taivutus tai transitiivisen lauseen rakenne. Esimerkiksi fraaseissa “transitiivisen verbin taivutus” tai “transitiivisen lauseen rakenne” adjektiivi on taivutettu sopivasti kohteensa mukaan.

Esimerkkejä transitiivisista verbeistä ovat syödä, lukea, löytää. Lauseissa kuten “Syön omenaa” tai “Luin kirjaa” verbi kohdistuu suoraan objektiin. Suomen kielessä objekti voidaan ilmaista erimuotoisilla sanamuodoilla riippuen aspektista, negatiivisuudesta ja korostuksesta, mutta transitiivisyyden perusidea säilyy: toiminta kohdistuu johonkin tai johonkin asiaan.

Jotkut verbit voivat olla sekä transitiivisia että intransitiivisia riippuen merkityksestä ja kontekstista. Esimerkiksi verbi soittaa voi olla transitiivinen (“soittaa pianoa”) tai intransitiivinen (“kello soi”). Tämä monipuolisuus on yleistä kielessä, jossa verbien valenssi ja valinta objektille voivat muuttua käyttötarkoituksen mukaan.

Transitiivisen käsite liittyy laajasti verbien luokitteluun, lauserakenteisiin ja rivitysten hallintaan sekä kielten opettamiseen ja kielitieteelliseen analyysiin.