Transfuusioissa

Transfuusioissa tarkoitetaan toimenpiteitä, joissa potilaalle siirretään veren verivalmisteita verenkiertoon. Transfuusioita käytetään sekä akuutin verenvuodon hoitoon että kroonisen anemiaan tai leikkausten yhteydessä syntyvän veren menetyksen kompensoimiseen. Verivalmisteita voidaan antaa yksittäisinä kokonaisuuksina tai terveysperusteisesti osina; yleisimpiä ovat punasolut, verihiutaleet sekä plasma, ja harvemmin cryoprecipitaatit tai veren hyytymistekijöitä sisältävät valmisteet.

Ennen transfusoiden aloittamista suoritetaan verenryhmä- ja ristikkäistestaus sekä potilaan suostumus. Ristikkäistestaus varmistaa oikean yhteensopivuuden jokaisesta verivalmisteesta potilaan veren kanssa. Transfuusioiden kulku suunnataan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan, jolloin valitaan sopiva komponentti sekä annos ja infuusionopeus. Verivalmisteet voivat olla kokonaisia, pakattuja punasoluja, verihiutaleita tai plasmaa.

Turvallisuus vaatii potilaan jatkuvan seurannan transfusion aikana ja usein myös sen jälkeen. Mahdollisia reaktioita ovat lievistä allergisista reaktioista vakavampiin, kuten febrile nonhemolyyttinen reaktio, hemolyysireaktio tai harvinaisemmat komplikaatiot kuten transfusio- aiheuttama akuutti keuhko-oedema (TRALI) sekä transfusioon liittyvä verenkierron ylikuormitus (TACO). Turvallisuutta lisäävät leukoreduktiotuotteet sekä irradiated-tuotteet, joita käytetään immuunivahvistetuilla potilailla GVHD:n ehkäisemiseksi.

Transfuusioiden käytössä noudatetaan yleensä hyöty-riski-arviointia. Tarpeen harkinta sekä vaihtoehtojen, kuten raudan imeytymisen tehostamisen tai epoetin käytön, käyttö voivat vähentää tarvetta verenlisäykseen. Trendi on vakiinnuttanut entistä harkitsevamman ja erittäin valikoivan lähestymistavan verenkorvaushoitoihin.