Trakeaalijärjestelmä

Trakeaalijärjestelmä, joka tunnetaan myös tuuletusjärjestelmänä, on putkien ja luonnollisten kanavien verkosto, joka kuljettaa ilmaa eläimen keuhkoihin ja niistä pois. Se on välttämätön hengitystoiminnolle, jolla varmistetaan hapen saanti ja hiilidioksidin poistuminen. Lintujen ja hyönteisten kaltaisilla eläimillä trakeaalijärjestelmä on erillinen, kun taas nisäkkäillä se on tiiviisti sidoksissa verenkiertoon.

Hyönteisillä trakeaalijärjestelmä koostuu ulkoisista aukkoista, joita kutsutaan stigmoiksi, jotka johtavat trakeoihin. Nämä trakeat jakautuvat edelleen pienempiin trakeoleihin, jotka tunkeutuvat suoraan kudoksiin ja soluihin. Kaasuja vaihdetaan diffuusion avulla trakeolien ja solujen välillä. Tämä järjestelmä on tehokas pienemmillä eläimillä, mutta sen tehokkuus vähenee eläimen koon kasvaessa.

Linnuilla on kehittynyt trakeaalijärjestelmä, joka sisältää keuhkojen lisäksi myös ilmapusseja. Nämä ilmapussit auttavat ylläpitämään jatkuvaa ilmavirtaa keuhkojen läpi, mikä mahdollistaa tehokkaan hapenoton korkeammilla lentokorkeuksilla ja aktiivisen lentämisen aikana. Nisäkkäillä trakeaalijärjestelmä alkaa nenäkäytävistä ja suuontelosta, jatkuu nielun ja kurkunpään kautta henkitorveen (trakea). Henkitorvi jakautuu kahteen pääkeuhkoputkeen, jotka menevät kumpaankin keuhkoon ja haarautuvat edelleen pienemmiksi keuhkoputkiksi ja lopulta pienimmiksi keuhkorakkuloiksi. Kaasujen vaihto tapahtuu keuhkorakkuloissa verenkiertoelimistön kanssa.