Toistuminen

Toistuminen on yleistermi, jolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa jokin piirre, tapahtuma, ääni tai kokemus esiintyy uudelleen tai toistuu säännöllisesti ajassa tai tilassa. Toistuminen voi kuvata sekä jatkuvia prosesseja että äkillisiä, satunnaisesti ilmaantuvia tapahtumia.

Etymologisesti sana muodostuu verbista toistaa, joka tarkoittaa samaan tai identtiseen muotoon palaamista. Kielessä toistuminen voi viitata sekä sanastolliseen että rakenteelliseen ilmiöön: merkityksiä toistuvia sanoja tai ilmauksia sekä motiiveja, teemoja tai rakenteita, jotka toistuvat kirjallisissa tai puheessa.

Käyttö- ja tutkimuskonteksteja on monia. Kielitieteessä toistuminen voidaan nähdä lausuman sisäisenä rytmityksenä tai kielellisenä tapana toistaa sanoja ja rakenteita. Kirjallisuudessa ja musiikissa toistuvat motiivit ja refräänit luovat tunnistettavia kuvioita ja korostavat teemaa. Tieteissä ja arjessa toistuminen kuvaa ilmiöiden palaamista aikajaksolla, kuten epidemioiden tai luonnonilmiöiden toistuvuutta. Psykologiassa ja lääketieteessä puhuttaessa toistuminen voi viitata toistuvaan oireiluun tai tilaan, joka esiintyy uudelleen, mikä voi olla sekä tutkimuksen kohde että hoidon suunnan taustalla.

Merkityksellistä on huomioida toistuvuuden mittaaminen ja sen vaikutukset. Toistuminen voi vaikuttaa oppimiseen ja muistiin sekä muokata käyttäytymistä, mutta sen luonne voi olla sekä ennakoiva että haitallinen riippuen kontekstista.

Lisää tietoa: toistettavuus, toistuvuus, toistotekniikat.