Toimintakonteksteja

Toimintakonteksteja viittaa tilanteisiin ja olosuhteisiin, joissa ihminen tai järjestelmä toimintaansa suorittaa. Termi korostaa, että toiminnan tarkoitus, tehokkuus ja turvallisuus riippuvat ympäristöstä, ajasta sekä vuorovaikutussuhteista. Toimintakonteksteja tarkastellaan erityisesti käyttö- ja suunnittelukontekstissa, kuten käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa, ergonomiassa ja turvallisuustutkimuksessa.

Keskeisiä ulottuvuuksia ovat fyysinen ympäristö (paikka, valaistus, melu), sosiaalinen konteksti (ihmisten välinen vuorovaikutus, tiimin roolit), organisatorinen konteksti (käytännöt, politiikat, prosessit), teknologinen konteksti (laitteet, ohjelmistot, verkot), tehtävä- ja toiminnallinen konteksti (mitä tehtäviä tehdään ja minkälaisia tavoitteita on), sekä ajallinen ja kulttuurinen konteksti (aika, aikataulut sekä arvojidonnaiset käytännöt).

Merkitys ja sovellukset ovat moninaiset: kontekstin huomioiminen parantaa käytettävyyttä, käyttövarmuutta ja turvallisuutta, sekä tukee paremman käyttökokemuksen ja tehokkuuden saavuttamista suunnittelussa, koulutuksessa ja viranomaistoiminnassa. Esimerkkejä ovat toimistotyövälineiden käyttökontekstit, mobiilisovellusten käyttö eri ympäristöissä sekä terveydenhuollon ja tuotantoympäristöjen erityisvaatimukset.

Tutkimuksessa toimintakonteksteja selvitetään muun muassa kenttäobservation, contextual inquiry, haastattelut, tehtäväanalyysi ja scenarionäkökulmat. Haasteisiin kuuluu kontekstin dynamiikka, yksityisyyden suoja ja kulttuurillisten erojen huomiointi. Toimintakonteksteja ovat läheisessä suhteessa käyttötilanteen kontekstiin ja ecologiseen validiteettiin.