Toimintakohdemuotoihin

Toimintakohdemuotoihin on suomalaisen kielitieteen termi, jolla tarkoitetaan lauseissa toiminnan kohteen eli vastaanottajan ilmaisemiseen käytettävien taivutus- ja sijamuotojen kokonaisuutta. Semanttisesti ja syntaktisesti kyse on roolien ilmaisusta, jossa verbiin liittyy sekä tekijä että kohde tai vastaanottaja. Termiä käytetään erityisesti kuvaamaan niitä muotoja, joilla toiminnan kohde on eksplisiittisesti merkitty lauseeseen.

Etymologia ja käsiteyhteys: Sana rakentuu sanoista toiminta (toiminnan semanttinen rooli), kohde (toiminnan kohde tai vastaanottaja) sekä muoto (muodon nimeäminen). Muotoihin viittaava käsite korostaa sitä, miten kieli-ilmauksissa merkitään vastaanottajan tai kohteen rooli suhteessa toiminnan suuntaan. Käytännön yhteydessä termi voi kattaa sekä sillaiset taivutusmuodot että muut kieliopilliset ilmaisut, joiden kautta kohde ilmaistaan.

Käyttö kielitieteessä: Toimintakohdemuotoihin -käsitettä sovelletaan analyyseissa, joissa tarkastellaan, miten kielet merkitsevät logisia rooleja, erityisesti ditransitiivisissa lauseissa. Esimerkki: "Minä annan kirjan opettajalle." Tässä lauseessa "opettajalle" ilmaisee vastaanottajan roolin ja kuuluu toimintakohdemuotojen piiriin. Termi auttaa erottamaan vastaanottajan ilmaisun erilaisia muotoja ja niiden funktionaalista merkitystä.

Kielten välinen näkökulma: Eri kieliopilliset järjestelmät toteuttavat toiminnan kohteen eri tavoin; suomalaisessa kieliopissa tämä näkyy usein datiivin- tai allatiivin kaltaisina taivutusmerkintöinä tai prepositioiden käytönä. Toimintakohdemuotoihin -käsitteellä pyritään kuvaamaan näiden muotojen funktiota riippumatta siitä, millä syntaktisella keinolla kohde merkitään.

Viitteet ja käyttö: Termi on erityisesti akateemisessa kielitieteessä ja opetuksessa käytetty kuvaamaan roolien ilmaisua, ei yleiskielisessä sanastossa yleisesti käytetty käsite. Lähteet voivat vaihdella tutkimusperinteittäin.