Tiedonetsinnässä

Tiedonetsinnässä tarkoittaa tavoitteellista prosessia, jossa yksilö hankkii tietoa vastatakseen tiettyyn tarpeeseen tai ongelmaan. Se on keskeinen osa informaatio- ja kirjastotieteitä sekä informaatiolukutaidon käsitteistöä. Tiedonetsinnässä korostuvat sekä tiedon määrän löytämisen että sen laadun, relevanssin ja luotettavuuden arvioinnin sekä tiedon soveltamisen käytäntöön.

Prosessi jakautuu usein useisiin vaiheisiin: tarpeen tunnistaminen ja tutkimustavoitteen määrittäminen; hakustrategian laatiminen ja avainsanojen valinta; tiedonhakukanavien, kuten tietokantojen ja hakukoneiden, käyttö; lähteiden kriittinen arviointi (asiallinen sisältö, auktoriteetti, ajantasaisuus, relevanssi); tiedon kerääminen ja jäsentäminen sekä yhteenvetojen ja viitteiden laatiminen. Lopuksi tieto sovelletaan päätöksentoon, tutkimukseen tai ongelman ratkaisuun.

Teoreettisesti tiedonetsinnän kentässä vaikuttavia malleja on useita. Esimerkiksi Kuhlthau'n Information Search Process -malli (ISP) kuvaa tiedonetsinnän vaiheita ja niihin liittyviä tunteita. Tiedonetsintä liittyy tiiviisti informaatio-osaamiseen (information literacy), joka tarkoittaa kykyä löytää, kriittisesti arvioida ja käyttää tietoa sekä noudattaa eettisiä ja oikeudellisia periaatteita.

Käytännön konteksteja on monia: opiskelijat, tutkijat, ammattilaiset sekä arjen tiedon tarpeet. Tiedonetsinnän tavoitteena on tukea oppimista, tutkimusta, päätöksentekoa ja tiedon käyttöä perusteltujen valintojen tekemiseksi. Menetelmien osalta hyödynnetään esimerkiksi käsitekarttoja, hakustrategioiden kehittämistä, lähdekritiikkiä sekä viitteiden hallintaa.

Yhteenvetona tiedonetsinnä on monivaiheinen, tavoitteellinen prosessi, jonka onnistuminen perustuu selkeään kysymykseen, tarkoituksenmukaisiin hakumenetelmiin sekä kriittiseen arviointiin ja vastuulliseen tiedon käyttöön.