Terveystilanteen

Terveystilanteen käsite kuvaa tietyn väestön tai alueen terveyden yleistä tilaa ja kehitystä tiettynä ajankohtana tai ajanjaksona. Se yhdistää tilastotiedon sairastuvuudesta ja kuolleisuudesta sekä muita terveyteen liittyviä ilmiöitä kuten terveyskäyttäytymistä, rokotuskattavuutta ja palveluiden saatavuutta.

Yleisimpiä terveystilanteen indikaattoreita ovat sairastuvuus, kuolleisuus, elinajanodote, kroonisten sairauksien esiintyvyys sekä itsearvioitu terveys. Lisäksi mukaan voivat tulla mielenterveysindikaattorit, riskitekijät kuten tupakointi, alkoholin käyttö ja liikkumattomuus, rokotuskattavuus sekä hoitoon pääsyn ja hoidon laadun mittarit.

Dataa kerätään Suomessa muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n, Tilastokeskuksen sekä rekisterien avulla. Kansalliset raportit ja väestötutkimukset sekä alueelliset tilastot muodostavat terveystilanteen seurannan perustan. Kansainvälisesti terveystilanteen seurantaan osallistuvat organisaatiot ja tilastot, kuten WHO, OECD ja Eurostat.

Terveydenhuollon suunnittelussa ja päätöksenteossa terveystilanteen seuranta auttaa kohdistamaan ehkäisyä, resurssien jakamista sekä kriisinhallintaa. Esimerkiksi epidemioiden aikana terveystilanteen arviointi ohjaa toimenpiteitä ja tiedonkulkua.

Rajoitteita ovat tiedon viive ja eroavaisuudet mittareiden tulkinnassa sekä yksityisyyden suoja ja mahdolliset epäyhtenäisyydet tilastollisissa määritelmissä. On huomattava, että terveystilanteen käsite eroaa yksilön terveydentilasta (terveydentila), joka kuvaa yksittäisen henkilön terveyden tilaa.