Termokliineillä

Termokliineillä tarkoitetaan vesistöissä olevaa kerrosta, jossa lämpötila muuttuu jyrkästi syvyyden kasvaessa. Tämän lämpötilagradienten tiheys-ero johtaa siihen, että pystysuuntainen sekoittuminen on estetty, ja veden pinta- ja syvemmän kerroksen välinen erottelu säilyy.

Termokliini on osa lämpötilastratifikaatiota. Kesällä suurissa järvissä ja monissa merialueilla pintavesi on lämmin, kun taas ylä- ja alakerrosten välinen lämpötilan muutos muodostaa termokliinikerroksen. Syvyys vaihtelee alueittain ja vuodenajasta riippuen; jotkut termokliinit ovat vain muutaman metrin syvyydessä, toiset taas sijaitsevat syvemmällä. Talvella useimmissa vesistöissä sekoittuminen vähentää lämpötilan eroja, jolloin termokliini hajoaa.

Termokliinillä on merkittäviä ekologisia vaikutuksia. Stratifikaation aikana valo-, happi- ja ravinteiden jakautuminen muuttuu, mikä vaikuttaa eliöstöön ja kalastoon. Pohjakerroksessa, jossa lämpötila on alhaisempi, hapen määrä voi olla alhainen, mikä rajoittaa joidenkin lajien kasvua ja lisääntymistä.

Tutkimuksessa termokliinejä kartoitetaan lämpötilan ja syvyyden profiileilla. Yleisiä välineitä ovat CTD-laitteet ja lämpötila-antureita, joiden avulla voidaan määrittää kerrokset, niiden paksuus ja kesto sekä kytkeä ne vesistöjen kiertojärjestelmiin.

Ilmastonmuutoksen on mahdollista pidentää termokliinien aikaa ja alueellista laajuutta, mikä muuttaa vesistöjen ekologiaa sekä aineiden kiertoa ja kuljetusta.