Teollisuusjäte

Teollisuusjäte on jätettä, joka syntyy teollisten prosessien ja tuotantotoiminnan yhteydessä. Se kattaa sekä kiinteät että nestemäiset jätteet, mukaan lukien lietteet, suodatin- ja käsittelyjätteet sekä hylätyt materiaalit. Teollisuusjäte voi olla vaarallista tai ei‑vaarallista riippuen sen kemiallisesta koostumuksesta sekä toksisuudesta, syttyvyydestä tai syövyttävyydestä.

Lähteet ja tyypit. Se syntyy esimerkiksi metallurgia-, kemikaali-, elintarvike-, paperi- ja tekstiiliteollisuudessa sekä kaivostoiminnassa, rakennus- ja energiateollisuudessa. Vaarallinen teollisuusjäte sisältää raskasmetalleja, vaarallisia orgaanisia yhdisteitä, syttyviä nesteitä tai akku- ja kumijätettä. Ei-vaarallinen teollisuusjäte voi koostua kierrätettävissä olevista materiaaleista, kuten metallista, muovista ja rakennus- sekä paperijätteestä.

Käsittely. Teollisuusjäte käsitellään jätehierarkian mukaisesti: vähentäminen, uudelleenkäyttö, kierrätys, energiahyödyntäminen ja loppusijoitus. Lajittelu ja esikäsittely ovat keskeisiä vaiheita; vaarallinen jäte on erotettava, merkittävä ja tallennettava turvallisesti sekä siirrettävä asianmukaisiin hyödyntäjä- tai loppusijoituspaikkoihin. Kierrätys ja materiaalihyödyntäminen voivat sisältää metallien, muovien ja rakennusmateriaalien palauttamisen.

Sääntely. Jätehuoltoa säädellään sekä kansallisella tasolla että EU-tasolla. Suomessa teollisuusjäte kuuluu jätteen ja vaarallisen jätteen hallintaan ympäristöön liittyvien lakien alle; EU-säädökset toteutuvat Waste Framework -direktiivin ja kansallisten määräysten kautta. Viranomaiset valvovat asianmukaista käsittelyä sekä jätteenkuljetusta.

Vaikutukset ja kiertotalous. Huonosti käsitelty teollisuusjäte voi aiheuttaa vesistö-, maaperä- ja ilmapäästöjä sekä terveysriskejä. Siksi teollisuudessa pyritään vähentämään syntyä, parantamaan kierrätystä ja edistämään kiertotaloutta sekä turvallista loppukäsittelyä.