Temperatuuritundellisuus

Temperatuuritundellisuus on sensorinen kyky havaita ja tulkita sekä kehon että ympäristön lämpötilamuutoksia. Se kuuluu tuntohermoston toimintaan ja liittyy kehon homeostaasiin sekä kudosten suojeluun kylmältä ja kuumuudelta.

Perifeerisellä tasolla lämpötilareseptorit sijaitsevat iholla ja limakalvoilla. Kylmät reseptorit aktivoituvat kylmästä, lämpöä vastaavat reseptorit lämpötilan noustessa. Signaalit kulkeutuvat selkäytimen ja aivorungon kautta thalamukseen ja edelleen aivokuorelle, missä aisti tulkitaan tietoisuudeksi. TRP-kanavat kuten TRPM8 (kylmälle) ja TRPV1 (kuumalle) ovat keskeisiä molekyylitasolla.

Havaitun lämpötilan tarkkuus ja tunnistamiskyky vaihtelevat alueittain sekä yksilöllisesti. Ikä, ihon paksuus, ympäristö ja kehon lämpötila vaikuttavat herkkyyteen. Pitkään jatkuva lämpötilamuutos voi aiheuttaa adaptaation, jolloin vaste heikkenee.

Häiriöt lämpötilatuntemuksessa voivat ilmetä vähentyneenä tai liiallisena lämpötilatuntemuksena, kuten hypoestesia, hyperestesia tai allodynia. Ne ovat yleisiä esimerkiksi sensorisissa neuropatioissa, diabeteksessa tai B12:n puutteessa. Diagnoosissa käytetään kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia testejä, kuten lämpötilan havainnon kynnysten mittaamista (QST).

Sovelluksia ovat muun muassa kliininen diagnostiikka, kipupotilaiden arviointi sekä turvallisen ympäristön ja tuotteiden suunnittelu, joissa lämpötilan säätö ja sietokyky ovat olennaisia. Tutkimuksessa temperatuuritundellisuus auttaa ymmärtämään kipua, sietokykyä ja kehon vasteita lämpötilavaihteluille.