Televisiojärjestelmät

Televisiojärjestelmät kattavat joukon teknologioita ja standardeja, jotka mahdollistavat television lähettämisen ja vastaanottamisen. Alun perin analogiset järjestelmät perustuivat radioaaltojen käyttöön kuvan ja äänen siirtämiseen. Analogisessa televisiossa signaali oli jatkuva, mikä teki siitä alttiin häiriöille ja kuvanlaadun heikkenemiselle.

Siirtyminen digitaaliseen televisioon on mullistanut alan. Digitaalisissa järjestelmissä kuva ja ääni muunnetaan digitaaliseen muotoon, mikä mahdollistaa paremman kuvan- ja äänenlaadun sekä tehokkaamman tiedonsiirron. Digitaalinen lähetys tarjoaa myös enemmän kanavapaikkoja ja mahdollistaa lisäpalveluiden, kuten tekstitelevision ja ohjelmaoppaiden, integroinnin.

Eri alueilla on kehitetty erilaisia digitaalisen television standardeja. Yleisimpiä ovat DVB (Digital Video Broadcasting) -perhe, jota käytetään Euroopassa ja monilla muilla alueilla, sekä ATSC (Advanced Television Systems Committee), joka on käytössä Pohjois-Amerikassa ja osassa Aasiaa. Nämä standardit määrittelevät lähetystekniikan, kuva- ja ääniformaatit sekä datapakkaustavat.

Televisiojärjestelmien kehitys jatkuu kohti entistä korkeampaa resoluutiota (kuten 4K ja 8K) ja uusia teknologioita, kuten teräväpiirtotelevisio (HDTV) ja HDR (High Dynamic Range), jotka parantavat kuvan yksityiskohtia ja väritoistoa. Lisäksi suoratoistopalvelut ja internet-TV ovat muuttaneet merkittävästi tapaa, jolla televisiota kulutetaan, yhdistäen perinteiset lähetysjärjestelmät uusiin digitaalisiin jakelukanaviin.