Tekstiviitteet

Tekstiviitteet ovat tekstissä käytettyjä lähdeviitteitä, joilla osoitetaan, mihin tieto, idea tai lainaus perustuu. Ne mahdollistavat lukijalle lähteiden jäljittämisen, lisäävät kirjoituksen läpinäkyvyyden ja auttavat välttämään plagiointia.

Tekstiviitteet jakautuvat yleisesti kahteen päätyyppiin: sisäviitteisiin (parentetiset viitteet) ja jalkiviitteisiin tai loppuviitteisiin (note- tai endnote-tyyppiset viitteet). Sisäviitteet sijoitetaan tekstiin sulkeisiin heti väitteen tai lainauksen perään, esimerkiksi (Koskinen 2017, 12). Jalkiviitteet tai loppiviitteet esiintyvät kappaleen tai luvun lopussa tai sivun alareunassa, ja ensimmäinen viite sisältää täydellisen lähdetiedon.

Erilaiset viitejärjestelmät määrittelevät, mitä tietoja ja miten ne merkitään. Yleisimmät ovat autor-date-tyylit (esim. Harvard/APA) sekä Chicago-tyyliin pohjautuvat järjestelmät. Esimerkiksi sisäviitteessä voidaan käyttää muotoa (Koskinen 2017, 12) tai (Koskinen & Mäkinen 2019). Kun käytetään useampaa kuin kahta tekijää, järjestelmä voi olla (Koskinen et al. 2019). Jotkin järjestelmät suosivat täydellisen lähteen ilmoittamista jalkiviitteessä.

Lopullinen bibliografia tai reference-lista antaa täsmälliset tiedot kaikista käytetyistä lähteistä. Digitaaliset lähteet tulee merkitä mukaan DOI:n tai pysyvän URL-osoitteen kanssa, ja tarvittaessa saavutettavuuden ajankohta voidaan merkitä.

Hyviä käytäntöjä ovat yhdenmukaisuus, oikeellisuus ja kunkin lainatun väitteen asianmukainen viittaaminen. Käytä tarvittaessa viitteidenhallintatyökaluja (esim. EndNote, Zotero) viitteiden hallinnan helpottamiseksi.

---