lainauksen

Lainaus (genitive lainauksen) on suomen kielen termi, jolla on kaksi yleistä merkitystä. Se voi viitata lainaukseen tai lainaan. Käytännössä sana kattaa sekä kirjoitetun tai puhutetun tekstin tarkkaan toistamisen että jotain toista ihmistä tai organisaatiota koskevan laina- tai luovutustapahtuman.

Lainaus tarkoittaa yleensä tekstin tai puheen suoraa toistoa siten, että alkuperäinen sanamuoto säilyy. Tämä jaetaan usein suoraan lainaukseen (direct quotation) ja epäsuoraan lainaukseen (indirect quotation). Suora lainaus esiintyy lainausmerkkien sisällä ja yleensä sisältää ilmoituksen lähteestä. Epäsuora lainaus tiivistää tai parapraseeraa alkuperäistä sanomaa ilman tarkkaa sanamuotoa. Lainausmerkkejä käytetään kirjoitetussa tekstissä osoittamaan, että kyseessä on toisen tekijän sanoja; käytä asianmukaisia lähdeviitteitä ja noudatta style guidensa vaatimuksia. Pitkät lainaukset voidaan asettaa erityisesti siten, että ne ovat kuten erillinen kappale tai sisennetty lainaus. Lainauksen oikea käyttö edellyttää lähteen selvittämistä ja lähdeluettelon rakentamista.

Lainaus voi myös viitata lainaan tai lainaus- tapahtumaan, jossa jokin esine tai raha siirretään toiselle osapuolelle tilapäisesti. Tämä käyttökonteksti on yleinen kirjastoissa, kouluissa ja rahoitus- tai lainasopimuksissa. Siinä puhutaan lainan kestosta (laina-aika), palautuksesta, mahdollisista myöntäjistä ja maksuehdoista. Lainan kontekstissa lainaus korostaa oikeudellista tai taloudellista vastavuoroisuutta.

Yhteenvetona lainaus-termin merkitys muodostuu kontekstin mukaan: se voi tarkoittaa sekä tekstin toistettua lainaa että jotain lainattua esinettä tai rahoitusta.