Taustasukupuutto

Taustasukupuutto on biodiversiteetin evoluution peruskäsite, jolla tarkoitetaan elinympäristöjen ja lajien jatkuvaa, asteittaista häviämistä normaalin ekologisen vaihtelun seurauksena ilman suuria, nopeita massasukupuuttoja. Se eroaa massasukupuutosta, jossa suuri osa lajeista kuolee lyhyessä ajassa useiden syiden yhteisvaikutuksesta. Taustasukupuuttoon vaikuttavat tekijät ovat muun muassa elinympäristön pirstaloituminen ja väheneminen, ilmastonmuutokset, kilpailu, saalistus, saasteet sekä uusien vieraslajien leviäminen sekä lajien erikoistuneisuus ja pienet populaatiot. Prosessi kuvaa jatkuvaa, luonnollista lajien kiertoa ja biodiversiteetin muutosta.

Mittaaminen ja tutkimus: Taustasukupuuton nopeutta arvioidaan usein eksaktiivisesti per miljoonaa lajivuotta (E/MSY) ilmaistuna. Tutkimuksessa hyödynnetään fossiilitietoja, lajien levinneisyyden muutoksia sekä modernien lajien uhanalaisuustietoja ja tilastollisia malleja. Eri aikakausina ja eri ryhmillä taustasukupuuton tasot ovat vaihdelleet, ja ne voivat poiketa toisistaan.

Merkitys: Taustasukupuutto on olennaista biodiversiteetin pitkäaikaisessa ylläpidossa, sillä se mahdollistaa lajien tilalleen syntymisen ja ekosysteemitoimintojen jatkuvuuden. Nykykeskustelussa erotetaan taustasukupuutto ja ihmisen aiheuttama massasukupuutto; nykyiset ihmistoimet voivat nostaa taustasukupuuton nopeutta ja vaikuttaa ekosysteemien resilienssiin.