Tarotkorttien

Tarotkorttien ovat 78 kortin pakka, jota käytetään pääasiassa ennustamiseen, itsetutkiskeluun ja tarinankerrontaan. Pakka sisältää kuvia ja symboleita, joiden tulkinta perustuu perinteisiin arkkityyppeihin ja karttoihin kytkettyihin teemoihin. Vaikka Tarot on monissa perinteissä esoteerinen väylä, sen käytössä korostuvat usein reflektointi, itsetuntemus ja henkilön oma tulkinta tulevan hetken mahdollisuuksista.

Rakenne: Pakka jakautuu kahteen osaan. Suuri arkanan 22 korttia, jotka kuvaavat yleensä keskeisiä elämän suuria teemoja ja käänteitä. Pieni arkanan 56 korttia jaetaan neljään maahan vastaaviin "siiroihin" tai lievennettyihin kulta- ja arkkityyppikuvauksiin: kupit (cups), keihäät (wands), miekat (swords) ja lantit (pentacles). Jokaisessa suuressa käsiteltäessä korttien arvot ovat numerollisia 1–10 sekä hovikortteja (poika, ritari, kuningatar ja kuningas). Kunkin kortin symboliikka ja kuva-ane voivat vaihdella riippuen tulkintaperinteestä.

Käyttö ja tulkinta: Tarotia luetaan erilaisten jakojen (spreads) avulla, esimerkiksi kolmen kortin tulkinnassa menneisyys–nykyhetki–tulevaisuus tai laajemmassa Celtic Cross -rakenteessa. Yhdistelemällä suuret ja pienet arkanat sekä mahdolliset käännetyt kortit voidaan saada kuva tilanteesta, esteistä ja mahdollisuuksista. Tarotit eivät tarjoa varmoja ennusteita, vaan ne toimivat peilinä ja inspiraationa päätöksille, kunnioittaen lukijan ja pyydetyn kysymyksen kontekstia.

Historia ja kehitys: Tarotit juontavat juurensa 1400–1500-luvun Italiaan ja alun perin käytettiin peleihin. 1700-luvulta alkaen ne ovat laajentuneet esoteerisiksi välineiksi, joita on kehitetty Marten Marseille -perinteessä sekä 1800–1900-lukujen lopulla Rider-Waite-Smithin ja Thoth-tyylisissä korteissa. Nykyään tarot on yleinen työkalu sekä viihteessä että henkisissä ja psykoterapeuttisissa käytännöissä.