Tapaamisoikeudet

Tapaamisoikeudet ovat lapsen vanhempien sekä mahdollisesti muiden läheisten oikeus tavata lasta silloin, kun lapsi ei asu heidän kanssaan. Suomessa tapaamisoikeudet kuuluvat lapsen huoltoon liittyviin järjestelyihin ja niiden tarkoituksena on tukea lapsen hyvinvointia sekä sekä vanhemman että lapsen suhdetta. Tapaamisoikeutta koskevat järjestelyt voidaan sopia erityisesti vanhempien kesken, mutta jos osapuolet eivät pysty sopimaan, asiasta voidaan hakea ratkaisua oikeudelta.

Laissa todetaan, että lapsen etu on ensisijainen. Tapaamisten laajuutta ja aikataulua arvioidaan lapsen iän, kehitystason ja tarpeiden perusteella. Näkemykset lapsen mielipiteestä otetaan huomioon sen mukaan, mikä on lapsen etu. Tapaamiset voivat sisältää tapaamisia paikan päällä, puheluita, kirjeenvaihtoa sekä etäyhteyksiä; tarvittaessa voidaan järjestää valvottuja tapaamisia tai väliaikaisia rajoituksia.

Käytännössä ratkaisu voi tulla joko osapuolten välisellä sopimuksella tai käräjäoikeuden päätöksellä. Oikeus voi määrätä tapaamisten ajankohdat, paikan ja menettelytavat sekä mahdolliset rajoitukset tai lopettamisen, jos lapsen turvallisuus tai kehitys sitä edellyttää. Tapaamisoikeutta voidaan myöhemmin muuttaa, kun olosuhteet muuttuvat.

Tapaamisoikeuksien piiriin voivat kuulua myös isovanhemmat ja muut läheiset, jos se on lapsen edun mukaista. Tapaukset käsitellään ensisijaisesti lapsen parhaaksi, ja järjestelyt pyritään sovittamaan mahdollisimman sujuvasti ja pysyvästi.