Taajuusalueessa

Taajuusalueessa, tai taajuusalue, tarkoittaa taajuuksien spektrissä olevaa rajattua väliä, jonka sisällä laite, järjestelmä tai komponentti toimii tai jonka läpi signaali kulkee. Se voi viitata sekä käyttöalueeseen että suodatuksen vaikutusalueeseen. Taajuusalueessa käytetään usein termiä passband, kun kuvataan sitä aluetta, jolla signaali on vahvistettu tai läpäisee suodattimen.

Esimerkkejä taajuusalueista ovat tavalliset palvelut ja teknologiat: FM-radiolähetysten taajuusalue 87,5–108,0 MHz, Wi‑Fi-verkkojen 2,4 GHz:n ja 5 GHz:n taajuusalueet sekä mobiiliverkkojen useat bandit, kuten 700–900 MHz, 1,8–2,6 GHz ja muut alueet. Taajuusalueet määrittelee usein sääntelyelimet ja kansainväliset sopimukset; Suomessa Traficom sekä ITU muodostavat osioita luvankäytön ja spektrin hallinnoinnille.

Teknisesti taajuusalue määritellään usein minimi- ja maksimiarvoilla (f_min ja f_max), ja alueen leveys muodostaa kaistanleveyden. Suodattimet, kuten alhaiset, ylä- ja kaistanpäästösuodattimet, suunnittelevat tai rajausvyöhykkeet määrittelevät, mitkä taajuudet päästetään läpi. Taajuusalueella on suoraa merkitystä suorituskykyyn: suurempi kaistanleveys mahdollistaa enemmän tietoa, mutta vaatii harkittua suunnittelua ja herkkyyttä häiriöille sekä viiveille. Lisäksi signaalin mittauksissa ja suunnittelussa on huomioitava näytteenottotaajuus (Nyquist) sekä taajuusvaste ja mahdolliset sivuvärinät.

Taajuusalueet ovat keskeinen käsite RF-tekniikassa, viestinnässä, audio- ja mittauslaitteistoissa, sekä niihin liittyvässä sääntelyssä ja standardoinnissa.