Sääntelemättömät

Sääntelemättömät on suomalainen adjektiivi, jolla tarkoitetaan asioita tai toimintoja, jotka eivät ole viranomaisen sääntelyn, valvonnan tai kontrollin alaisia. Termiä käytetään usein talouden, politiikan ja oikeustieteen yhteydessä kuvaamaan tilaa, jossa markkinat, hinnat tai toimijat toimivat ilman erityistä julkista sääntelyä. Sääntelemättömät voidaan yhdistää esimerkiksi sanoihin hinnat, markkinat, toimijat tai tuotteet, kuten sääntelemättömät hinnat tai sääntelemättömät markkinat.

Käyttökonteksti ja vaikutukset. Sääntelemättömät markkinat tai toimijat voivat johtaa kilpailun lisääntymiseen ja innovaatioon, mutta niihin liittyy myös riskejä, kuten hintavaihtelut, epäoikeudenmukainen käytäntö tai kuluttajavalvonnan heikkeneminen. Sääntelyn aste vaihtelee sektoreittain ja hallinnonaloittain, ja usein on pohdinnan kohteena, missä määrin markkinoiden dynaaminen toiminta hyötyy vapauksista verrattuna kuluttajasuojasta ja yleisestä vakaudesta.

Systeeminen näkökulma. Suomessa ja muissa hyvinvointivaltiomalleissa sääntely voi vaihdella sektorikohtaisesti: energian, telekommunikaation, rahoitusmarkkinoiden ja liikenteen kaltaisilla aloilla sääntelyllä on usein erityispiirteitä, jotka rajaavat tai ohjaavat sääntelemättömyyttä. Keskustelu sääntelemättömistä tiloista liikkuu usein dereguloinnin ja kuluttajansuojan tasapainottamisen ympärillä.

Lopuksi. Termiä käytetään vastakohtana säännellyille markkinoille ja toimille, ja siihen liittyviä käsitteitä ovat deregulaatio sekä sääntelyn keventäminen. Ks. sääntely, säännelty, deregulaatio.