Sääennustusta

Sääennustusta on prosessi, jonka tavoitteena on arvioida ja kuvata tulevan sään tilaa alueellisesti ja aikaperusteisesti. Ennuste perustuu sekä havaintoihin että malleihin, ja sen laatimiseen osallistuvat meteorologit sekä tietokonepohjaiset järjestelmät.

Perusmenetelmiin kuuluvat havainnoiminen sääasemilta, tutkat, radiosondata ja satelliittihavainnot sekä näiden tiedon yhdistäminen datan assimiloinnilla. Näiden jälkeen laaditaan numeerisia sääennustusmalleja (NWP), joista on sekä maailmanlaajuisia (esim. ECMWF, GFS) että alueellisia.

Aikahorisontteja ovat nowcasting (tunnit), lyhyen aikavälin ennusteet (1–3 päivää), sekä keskipitkän aikavälin ennusteet (4–7 päivää). Pidempien ennusteiden epävarmuus kasvaa, ja ennusteet voidaan esittää probabilistisesti tai osana ensembleennusteita.

Tuotannot voidaan tarjota karttoina, teksti- ja äänimuotoisina tiedotteina sekä varoituksina. Nykyisin ennusteita julkaistaan sekä yleisölle että erityiskäyttäjille, kuten ilmailu- ja meriliikennetoimijoille. Ensemblit voivat tarjota todennäköisyys- ja epävarmuustietoja, jotka auttavat päätöksenteossa.

Sääennustusta kohtaa sekä teknisiä että tieteellisiä haasteita, kuten mittausverkoston kattavuus, maaston mikroilmiöiden vaikutus sekä systeemien mallintamisen rajoitteet. Sen kehitys tähtää tarkemman ja luotettavamman tiedon tarjoamiseen.