Säteilyinduktiolle

Säteilyinduktiolle on yleisnimi ilmiöille, joissa säteily saa aikaan vastauksen tai muutoksen jossain järjestelmässä. Termiä käytetään sekä luonnollisissa että keinotekoisissa yhteyksissä, ja siihen sisältyy sekä ionisoivan että ei-ionisoivan säteilyn vaikutuksia.

Merkittäviä esimerkkejä ovat: neutroni-aktivaatio, jossa neutronisäteily muuttaa aineen ytimet ja voi tuottaa radioaktiivisia isotooppeja sekä radioaktiivisuutta; radiolyysi, jossa ionisoiva säteily irrottaa elektroneja ja muodostaa radikaaleja, jotka muuttavat kemiallisia sidoksia; sekä säteilyn aiheuttamat muutokset materiaaleissa, kuten defektien muodostuminen kiteissä tai puolijohteissa, mikä voi muuttaa sähköisiä tai optisia ominaisuuksia sekä aiheuttaa värimuutoksia. Biologiassa säteily voi aiheuttaa DNA-vaurioita, mutaatioita ja solukuolemaa riippuen annoksesta ja säteilytyypistä.

Sovellukset ja tutkimus kattavat muun muassa ydinenergian turvallisuuden sekä materiaalien säteilynkestävyyden arvioinnin, radiolyysiä hyödyntävät kemialliset reaktiot ja sterilointiprosessit elintarvikkeiden sekä lääketieteellisten laitteiden käsittelyssä. Säteilyinduktiota mitataan ja mallinnetaan käyttämällä dozimetriaa sekä kokeellisia ja teoreettisia menetelmiä energiansiirron, ionisaation ja defektien muodostumisen ymmärtämiseksi.