Synkronointihäviöt

Synkronointihäviöt ovat ilmiö, joka ilmenee sähköjärjestelmissä ja viittaa sähkömoottorin, erityisesti induktiomoottorin, kyvyttömyyteen pyöriä täsmälleen samalla nopeudella kuin pyörivä magneettikenttä, jonka se tuottaa. Moottorin roottori pyörii aina hieman hitaammin kuin synkroninopeus, joka on magneettikentän pyörimisnopeus. Tämä nopeusero on nimeltään luisto.

Luiston olemassaolo on välttämätöntä induktiomoottorin toiminnan kannalta. Se saa aikaan roottorin johtimissa indusoidun jännitteen ja virran, joka puolestaan luo vääntömomentin. Jos roottori pyörisi täsmälleen synkroninopeudella, luistoa ei olisi, eikä virtaa indusoituisi roottoriin, mikä johtaisi vääntömomentin katoamiseen ja moottorin pysähtymiseen.

Synkronointihäviöt liittyvät siis luistoon ja sen seurauksena syntyviin tehohäviöihin. Nämä häviöt ilmenevät pääasiassa lämpönä roottorissa. Moottorin kuormituksen kasvaessa luisto kasvaa, mikä lisää roottorivirtaa ja siten myös synkronointihäviöitä. Tehonkulutuksesta merkittävä osa menee näiden häviöiden voittamiseen, erityisesti korkeammilla kuormilla.

Tehokkuuden kannalta synkronointihäviöt ovat epätoivottuja. Niiden minimoimiseksi käytetään erilaisia moottorirakenteita ja ohjaustekniikoita. Esimerkiksi synkronimoottorit, jotka toimivat synkronisella nopeudella ilman luistoa, eivät kärsi synkronointihäviöistä tässä mielessä, mutta niillä on omat käyttökohteensa ja rajoituksensa. Induktiomoottoreissa luistoa pyritään pitämään mahdollisimman pienenä optimoimalla moottorin suunnittelua ja kuormitusta.