Substantiivimuodon

Substantiivimuodolla tarkoitetaan suomen kielessä substantiivin taivutettuja muotoja, joilla merkitään sanan kieliopillinen rooli lauseessa. Substantiivit voivat taipua sekä yksikkö- että monikossa, ja niiden muodoissa näkyvät lukusuhteiden lisäksi sijainti, suunta ja omistus. Taivutus tapahtuu pääasiassa suffixien avulla, ja perusmuoto on nominatiivin yksikkö, jota käytetään sanakirjoissa ja lähtökohtana taivutukselle.

Yleisimmät taivutuksen ilmaisut liittyvät lukumuotoon (yksikkö/monikko) ja kasusijärjestelmään. Suomessa substantiivit taipuvat useisiin tapauksiiin, kuten nominatiiviin ja genitiiviin sekä partitiiviin, joita seuraavat paikallissijamuodot kuten inessiivi, elatiivi ja illatiivi sekä adessiivi, ablatiivi ja allatiivi. Nämä muodot ilmaisevat esimerkiksi sijaintia, suuntaa, omistussuhteita sekä tilan tai olotilan kaltaisia merkityksiä. Lisäksi on essiivi, translatiivi sekä abessiivi, jotka laajentavat ilmaisua vielä enemmän.

Esimerkki: sana talo. Nominatiivin yksikkö on talo; genetiivi talon; partitiivi taloa. Yleisimmät paikallissijamuodot ovat esimerkiksi inessiivi talossa (jonkun sisällä) ja illatiivi taloon (jonnekin sisälle). Lausetyyppejä varten nämä muodot määräävät, miten sana liittyy muihin sanoihin ja millä tavoin se muuttaa lauseen merkitystä.

Substantiivimuotojen ymmärtäminen on keskeinen osa suomen kielen taivutusta ja sanan käyttöä lauseissa.