Strategiasuuntautumisessa

Strategiasuuntautumisessa tarkoitetaan sitä, että organisaation toiminnot, prosessit ja resurssit suunnataan tukemaan valittua strategiaa. Tämän avulla varmistetaan, että päätökset, investoinnit ja suorituskyvyn mittarit ovat linjassa strategisten tavoitteiden kanssa.

Keskeisiä elementtejä ovat johto, hallinto ja kulttuuri sekä rakenteellinen ja toiminnallinen linjautuminen. Tämä tarkoittaa, että corporate-, liiketoiminta- ja tukitoiminnot sekä yksittäiset osa-alueet ovat suunnitelmien mukaan koordinoituja ja että incentivointi sekä resurssien jako tukevat strategiaa. Tavoitteena on estää eriytyminen ja varmistaa, että toiminta ja päätökset kulkevat samaa strategian viivaa.

Prosessi rakentuu useimmiten viidestä vaiheesta: 1) strategian määrittely ja viestintä, 2) nykytilan analyysi ja pullonkaulojen tunnistaminen, 3) toimeenpanon suunnitelma ja organisaation muutokset, 4) mittareiden asettaminen ja seuranta, 5) jatkuva parantaminen ja sopeuttaminen ulkoisiin muutoksiin. Näin strategia pysyy käytännön toiminnan ohjenuorana eikä jää vain dokumentiksi.

Käytettyjä keinoja ovat esimerkiksi balansoitettu tuloskortti (balanced scorecard), strategy map, OKR- ja Hoshin Kanri -menetelmät sekä arkkitehtuurimallit, jotka auttavat tavoitteiden kytkemisessä prosesseihin ja resursseihin. Näiden työkalujen avulla voidaan muuttaa strategiset tavoitteet konkreettisiksi toimiksi ja mittareiksi.

Haasteita voivat olla eriytyneet tavoitteet, johdon välinen epäjatkumo, muutosvastarinta sekä siilomalli. Ne voivat vaikuttaa strategian toteutumiseen, mutta sopivin johtamisen käytännöin, selkeällä viestinnällä ja säännöllisellä suorituskyvyn raportoinnilla ne voidaan lievittää. Strategiasuuntautuminen johtaa usein parempaan suorituskykyyn, selkeämpään vastuunjakoon ja nopeampaan reagointiin ulkoisiin muutoksiin.