Solulimaasta

Solulimaasta on solun sisätilan yleistermi, joka sijaitsee solukalvon sisäpuolella ja ympäröi tumaa sekä soluelimiä. Se esiintyy sekä eukaryoottisissa että prokaryoottisissa soluissa, ja sen tarkka koostumus vaihtelee solu- ja tilan mukaan. Eukaryoottisissa soluissa solulima voidaan jakaa kahteen pääosaan: solulimaan (cytosol) sekä sen sisällä ja ympärillä oleviin organelleihin ja rakenteisiin. Solulimassa on nestettä, ioneja, aminohappoja, sokereita ja pienempiä molekyylejä sekä lukuisia entsyymejä ja proteiineja. Soluelimistä, kuten mitokondrioista, ribosomeista, endoplasmisesta retikululumista, Golgin laitteista, lysosomeista ja peroksisomeista, löytyy solun funktioiden kannalta olennaisia tehtäviä.

Solulima muodostaa sekä solun kemiallisen että mekaanisen perustan. Se tarjoaa aineenvaihdunnan paikan: monet polttoaineiden hapetukseen liittyvät reaktiot tapahtuvat solulimassa, ja ribosomit voivat tuottaa proteiineja suoraan solulimassa tai erottua niihin kiinnittyneenä. Solulima sisältää myös solun tukirakenteen osia, kuten mikrotubulukset ja aktiinisäikeet, jotka antavat solulle muodon, mahdollistavat liikkeen ja ohjaavat solun sisäistä kuljetusta.

Käytännön merkitys: solulima ja sen ominaisuudet vaikuttavat solujen reaktioihin, jakautumiseen ja vasteisiin ulkoisiin ärsykkeitä. Eri solutyypeillä soluliman koostumus ja tilavuus voivat vaihdella merkittävästi, mikä heijastaa solujen erikoistumista ja toimintoja.