Simulaatioprosessissa

Simulaatioprosessissa viitataan systemaattiseen menetelmään, jossa todellisuutta jäljittelevä malli rakennetaan ja käytetään tutkimustarkoituksiin. Mallia voidaan käyttää järjestelmän käyttäytymisen ymmärtämiseen, tulevien tilojen ennustamiseen sekä erilaisten toimintavaihtoehtojen vertailemiseen ilman käytännön kokeilujen kustannuksia ja riskejä.

Prosessi alkaa määrittelyllä: asetetaan tavoite, rajaukset, halutut tulosmitarit ja tiedonkeruun tarpeet. Tämän vaiheen tarkoituksena on ymmärtää, mitä päätöksiä malli tukee ja millaisia tuloksia tarvitaan päätöksenteon tueksi. Seurantaan ja datan laatuun kiinnitetään erityistä huomiota.

Mallin rakentaminen sisältää konseptuaalisen mallin laadinnan, jossa keskeiset osat ja vuorovaikutukset kuvataan ennen siirtymistä tietokoneelliseen toteutukseen. Toteutusvaiheessa valitaan simulointimuoto (esimerkiksi diskreetti-event-, jatkuva- tai agenttipohjainen simulointi) ja määritellään parametrit sekä syötteet. Mallia arvioidaan ja parannetaan iteratiivisesti.

Varmistus ja validointi ovat keskeisiä osa-alueita: varmistus varmistaa, että malli toteuttaa suunnitellun rakenteen oikein, kun taas validointi arvioi, vastaako malli todellista järjestelmää sellaisenaan tai riittävän tarkasti. Herkkyysanalyysi ja epävarmuuden arviointi voivat tukevasti valottaa luotettavuutta.

Käytännössä simulaatio tuottaa kokeiluajot, tulosten analyysin ja johtopäätökset. Tulokset dokumentoidaan, tulkitaan päätöksenteon tukemiseksi ja mallia voidaan tarvittaessa ylläpitää sekä uudelleenkäyttää tulevissa projekteissa. Simulaatioprosessi on toistettava, kun järjestelmä muuttuu tai uudet ympäristöolot vaativat päivityksiä.