Silmää

Silmä on ihmisillä ja monilla eläimillä sijaitseva näköelin, joka vastaanottaa valoa ja muuntaa sen sähköisiksi signaaleiksi, joita aivot tulkitsevat kuvaksi. Silmään kuuluu sekä ulkonaisia suoja- ja liikutteluosia että sisäisiä rakenteita, jotka yhdessä mahdollistavat näön.

Ulompi osa muodostuu kovakalvosta (sclera) ja sen etuosan läpinäkyvästä sarveiskalvosta (cornea). Silmän etuosaa säätelee iiris, jonka keskellä on pupilli. Linssi sijaitsee linssin kapselin sisällä ja muuttaa muotoaan tarkentaen kuvaa verkkokalvolle. Silmän sisäpuolella ovat etukammio ja takakammio sekä lasiainen (vitreous), joka täyttää suurimman osan silmän tilasta ja pitää verkkokalvon paikoillaan. Verkkokalvo sijaitsee silmän takaosassa ja sisältää valoa aistivat solut sekä näköimpulsseja muodostavat solut; näköhermo välittää signaalit aivoihin.

Silmää täydentävät kyynelkalvo ja kyynelrauhas sekä silmälihakset, jotka mahdollistavat silmän liikuttamisen. Silmää suojaavat lisäksi sidekalvo ja muut tukirakenteet.

Toiminta ja kehitys: Valo kulkee sarveiskalvon ja pupillin läpi linssin taittuen verkkokalvolle. Verkkokalvon solut muuntavat valon sähköisiksi signaaleiksi, jotka kulkeutuvat näköhermoon ja etenevät aivojen näköalueille, missä kuva tulkitaan. Silmä voi muuttua iän myötä: presbyopia sekä muut näönvirheet vaikuttavat tarkennukseen. Makulaarinen ikärappeuma, glaukooma ja diabeettinen retinopatia ovat yleisiä silmäsairauksia; sidekalvotulehdus on yleinen tulehdus.