Silmäliikemittaukset

Silmäliikemittaukset ovat menetelmiä, joilla mitataan silmänliikkeitä ja katselun suuntaa. Niitä käytetään sekä kliinisissä että tutkimuksellisissa yhteyksissä, kuten neurokognitiivisissa tutkimuksissa, vision tutkimuksessa sekä käyttäjäkokemuksen ja markkinatutkimuksen hankkeissa.

Tekniset menetelmät vaihtelevat, mutta yleisiä ovat elektro-oculography (EOG), scleral search coil -järjestelmät ja kuvantava, rooma- tai infrapuna- basoitunut video-oculography (VOG). Nykyiset järjestelmät voivat rekisteröidä sekä silmän asentoja (x,y) että silmän liikkeiden nopeuksia ja kiihtyvyyksiä. Ennen mittausta suoritetaan calibrointi, jonka tarkoituksena on sovittaa silmänliikkeet koordinaatistoon.

Mittaus tuottaa tietoa silmänliikkeiden eri osa-alueista, kuten sakkadiset liikkeet (nopeat silmänliikkeet), pysähdykset tai fixaatiot sekä mahdollisesti sileän seuraamisliikkeen (pursuit). Näitä voidaan analysoida ajallisesti ja paikkakohtaisesti sekä tulkita katselukanavien kohdentamisesta. Mittaustulosten laatua parantaa huolellinen kalibrointi, virheenkorjaus ja artefaktien poisto, sillä esimerkiksi sulkeutuneet silmävuodot, pääliikkeet ja valaistus voivat heikentää tuloksia.

Sovellukset kattavat kognitiivisen ja kliinisen tutkimuksen sekä visuaalisen huomion ja lukemisen tutkimuksen. Lisäksi niitä hyödynnetään UX/UX-tutkimuksissa, markkinatutkimuksessa sekä sairauksien arvioinnissa, kuten kehityksellisissä tiloissa ja liikkeiden häiriöissä.

Tietosuoja ja eettisyys ovat tärkeitä: silmätiedot ovat henkilökohtaisia, ja ne tulisi käsitellä anonymisoiden ja suojaten yksityisyyttä tutkimuksissa.