Signaalinvälittäjät

Signaalinvälittäjät, tunnetaan myös välittäjäaineina tai neurovälittäjinä, ovat kemiallisia viestinviejäaineita, jotka mahdollistavat hermosolujen eli neuronien välisen kommunikaation. Ne vapautuvat neuronin presynaptisesta päätepisteestä synapsirakoon, jossa ne sitoutuvat postsynaptisen neuronin spesifisiin reseptoreihin. Tämä sitoutuminen voi joko kiihdyttää tai estää postsynaptisen neuronin toimintaa, välittäen siten hermoimpulssin eteenpäin.

Signaalinvälittäjien toiminta on keskeistä monille fysiologisille prosesseille, kuten liikkumiselle, oppimiselle, muistille, mielialalle ja unen säätelylle. Esimerkkejä yleisistä signaalinvälittäjistä ovat dopamiini, serotoniini, asetyylikoliini ja glutamaatti. Jokaisella signaalinvälittäjällä on omat spesifiset vaikutuksensa ja ne toimivat tietyillä hermoverkostoilla.

Synapsin toiminnan oikeanlainen säätely on elintärkeää aivojen normaalille toiminnalle. Epätasapaino signaalinvälittäjien määrissä tai toiminnassa voi johtaa erilaisiin neurologisiin ja psykiatrisiin häiriöihin, kuten masennukseen, ahdistukseen, Parkinsonin tautiin ja skitsofreniaan. Lääkkeet, jotka vaikuttavat signaalinvälittäjiin, ovat yleisiä monien sairauksien hoidossa.