Sensoriverkkojen

Sensoriverkko on hajautettu tietoverkko, jonka solmuihin kuuluu pienikokoisia antureita ja usein myös aktuaattoreita. Ne mittaavat fyysisiä tai ympäristöön liittyviä ilmiöitä, kuten lämpötilaa, kosteutta, ilmanlaatua, tärinää tai liikettä, ja välittävät mittaustiedot useiden laitteiden kautta koordinoidun käsittelyn saavuttamiseksi. Sensoriverkkoja käytetään sekä pienissä kotitalouksissa että suurissa teollisuus- ja kaupunki-infrastruktuureissa.

Arkkitehtuuri on tyypillisesti kolmivaiheinen: anturit, väli- tai reitityskerros sekä reunalaskenta tai pilvipohjainen keskitetty palvelin. Energiankulutus on kriittinen tekijä, joten solmut suunnitellaan energiatehokkaina ja ne voivat käyttää paristoja tai energian keruuta. Reititys ja tietoturva on suunnittelun keskiössä, jotta tiedot kulkevat luotettavasti laajassakin verkossa.

Tekniikassa käytetään useita protokollia ja teknologioita, kuten LoRaWAN, Zigbee, Z-Wave, NB-IoT ja 6LoWPAN. Viestintä voi tapahtua suoraan solmujen välillä tai keskitetyn laitteen kautta. Tiedon käsittelyä voidaan tehdä reunalla eli edge- tai fog-computingilla sekä pilvessä tai keskitetyn järjestelmän kautta.

Käyttökohteet ovat laajat: ympäristön valvonta, maatalous, älyrakennukset ja älykaupungit, teollisuus-IIoT, energiaverkkojen hallinta sekä infrastruktuurien monitorointi. Haasteita ovat turvallisuus, tietosuoja, laitteiden elinkaari, päivitysten hallinta sekä skaalautuvuus. Tulevaisuudessa sensoriverkot integroituvat tiiviimmin tekoälyyn, energiatehokkuuteen ja eri verkkojen saumattomaan yhteistyöhön.