Sementointi

Sementointi on yleistermi, joka kuvaa prosessia, jossa partikkeleita tai rakennusmateriaaleja sitotetaan toisiinsa sementoituvan aineen avulla. Sementointia käytetään useilla aloilla, kuten geologiassa, rakentamisessa, geotekniikassa, öljy- ja kaasuteollisuudessa sekä terveydenhuollossa, ja sen merkitys riippuu kontekstista.

Geologiassa sementointi on diageeninen prosessi, jossa sedimenttihiukkasten väliin saostuu mineraalisia sementtejä poreveden kautta. Yleisimmät sementointiaineet ovat kalsiitti (calcite), kvartsit (kvarts) ja dolomiitti sekä hematite. Sementointi sitoo hiukkaset yhteen ja pienentää huokoisuutta sekä vaikuttaa kiviaineksen tiiviyteen ja veden liikkeeseen.

Öljy- ja kaasualalla sementointi tarkoittaa sementtiliuoksen asettamista putkiston ja kallioperän väliseen tilaan, jolloin muodostuu kestävä sementtikerros. Tämä tiivistää kanavat, estää neste- ja kaasuvuotoja sekä tukee putkiston asemaa. Sementointia käytetään sekä primaarisementointiin että korjaus- ja lisäsementointeihin.

Rakennusalalla sementointi voi tarkoittaa maaperän stabilointia sementtiseoksilla sekä rakennusosien kiinnittämistä sideaineilla. Sillä pyritään parantamaan maaperän lujuutta, estämään liikkumista sekä parantamaan rakenteiden kestävyyttä.

Terveydenhuollossa sementointi viittaa hammaslääketieteessä kruunujen, paikkojen ja muiden hammasrakenteiden kiinnittämiseen käytettävällä hammassementillä. Sementoinnin käyttötarkoitus ja menetelmät vaihtelevat huomioiden ala ja sovellus.