Sekvenssit

Sekvenssi (monikko sekvenssit) on järjestetty sarja alkioita, joissa järjestyksellä on merkitys. Sekvenssit voivat olla sekä äärellisiä että äärettömiä, ja niiden jäsenet voidaan valita eri yhteyksistä riippuen kontekstista. Matematiikassa sekvenssit ovat tavallisesti järjestettyjä lukuja tai muitakin objekteja, joiden järjestys on olennaista.

Matematiikassa merkitään usein sekvenssiä a_n, jossa n on luonnollinen luku. Jäsenet muodostavat säännönmukaisen kasvun tai laskun. Keskeisiä käsitteitä ovat raja ja konvergenssi: sekvenssi konvergoituu arvoon L, jos jokaiselle ε>0 löytyy N niin, että |a_n - L| < ε kaikille n ≥ N. Sekvenssejä luonnehditaan myös konvergenssiksi, joka voi olla monotoninen (ei vähene tai ei kasva) tai hajonnainen, sekä niihin liittyviä käsitteitä kuten alijonot ja Cauchy-ehto.

Tietotekniikassa sekvenssit viittaavat useimmiten data- tai muutostyyppeihin, kuten listoihin, taulukkoihin ja merkkijonoihin. Sekvenssien käsittelyyn kuuluu niiden indeksointi, pituus, yhdistämien (konkatenointi) ja osien kiinnittäminen tai leikkaaminen sekä silmukointi ja iterointi.

Biologiassa DNA-sekvenssi tarkoittaa perimän nukleotidien tarkkaa järjestystä. Sekvensointi on prosessi, jolla tämä järjestys voidaan määrittää käyttämällä menetelmiä kuten Sanger-sekvensointi ja seuraavan sukupolven sekvensointi (NGS). Sekvenssianalyysi kattaa järjestysten vertaamisen, alignoinnin sekä genomi- ja aliluokkien tutkimuksen, ja sitä tarvitaan muun muassa geneettisen koodin tulkitsemiseen sekä varhaisen diagnoosin ja tutkimuksen tukemiseen.